Keskitalvi synkkä

Keskitalven synkän tuulet tuivertää,
jäässä veet on aivan, kylmä, hyinen maa.
Lunta sataa hiljaa, lunta valkeaa.
Keskitaivi synkkä muistot kausa saa.

Taivas ei voi häntä, maa ei rajoittaa,
Herramme kun saapuu valtavoimassaan
Keskitalveen synkkään, talveen asumaan,
Kaikkivoipa Jeesus, Vapahtaja maan.

Suu ri enkeljoukko luokseen vaeltaa,
Parvi kerubeiden ilman valloittaa.
Mutt’ vain neitsyt äiti, Pyhä Maaria,
Hellassaan saa kantaa laata uinuvaa.

Minkä lahjan hälle, köyhä, antaisin
Paimen yön jos oisin, lampaan kantaisin.
Tai jos idän viisas, kullan, mirhämin.
Muta tuoda voin vain nöyrän sydämen.